lunedì 31 dicembre 2012

Viimeinen vilkaisu joulupöytään

Suunraikastaja

Alkupalapöytää suomalaisilla mauilla

Jouluaatto-illan primona itsetehdyt baccala'-raviolit 
Ihanaa rapeakuorista tummaa leipää kotiuunista

Anopin tekemät Sacher-sydämet


sabato 29 dicembre 2012

Herkkuja Turkissa

Ihanaa keittoa punaisista linsseistä, tarjoiltuna aina sitruunaviipaleen kanssa

Olin juuri ennen joulua viikon lepolomalla Turkissa. Täydellinen viikko, jonka aikana pääsin nauttimaan vaikka minkälaisia paikallisia herkkuja.
Jälkiruokabuffassa

SWEETS!


Erinomainen, herukkainen Sauvignon Blanc valkoviini 


Different kind of delicious salads, white fish, okra & tomato stew, olives

perussetti - kalaa,salaattia ja vihanneksia


Grillattua kanaa ja salaattia jugurttikastikkeella - simppeliä mutta superhyvää

Kananpoikaa, perunasalaattia, mausteiset kesäkurpitsat ja salaattia

Grillattua kalaa, jugurttikastiketta, raneja ja ihanan simppeli salaatti kurkusta, tomaatista ja retiisistä

BREAKFAST TIME!

Lounasbuffan kasvikset matkalla kohti Pamukkalea 

HERKKUJA



giovedì 20 dicembre 2012

10 giorni da solo :( :(


 

 Qualcosa per consolarmi dall'assenza della signora..

Merluzzo cotto in immersione con erbe, spuma di cavoletto di bruxelles e polvere di olive nere.
  

Merluzzo fritto panato ai corn flakes
 
Spezzatino di vitello laccato all'amarone.


venerdì 30 novembre 2012

Spaghetti alla Carbonara

Yksi Lazion alueen, ja erityisesti Roomalaisen keittiön tunnetuimmista pastaruoista on pasta alla Carbonara. Carbonara tunnetaan Suomessa myos miilunpolttajan pastana. 
Tästä pastasta on vaikka minkälaisia versioita liikkeellä kansainvälisesti, ja harva enää edes muistuttaa  siitä oikeasta ja alkuperäisestä reseptistä muutakuin nimeltään. Alkuperäinen resepti ei sisallä sipulia, ei valkosipulia, eikä varsinkaan kermaa. Amerikkalaiset ilmeisesti lisäävät omaan versioonsa usein esimerkiksi herneitä, joita ei Carbonaran kotimaassa nähdä koskaan. 


Ainekset 


  • 400 gr Spaghettia
  • Guanciale tai pancetta - eli 100-150 gr possuposkea tahi pekonia
  • 100-150 gr pecorino romano-juustoa
  • 4 keltuaista ja 1 kokonainen tuore (mahdollisesti luomu) kananmuna
  • suolaa ja reilusti vastajauhettua mustapippuria
  • hyvää oliiviöljyä
1. Kuutioi pekoni ja kuumenna iso pannu. Paista pekoni rapeahkoksi kuumalla pannulla, johon olet lisännyt hieman oliiviöljyä. (Tässä vaiheessa joku rebel voisi pekonin kanssa heittää pannuun myös kokonaisena yhden valkosipulin kynnen ja vaikka rouhauksen peperoncinoa. ) 
2. Vatkaa kulhossa keltuaiset ja kananmuna kevyesti. Lisää joukoon reilusti (eli n.2/3) pieneksi raastettua pecorino-juustoa ja mustapippuria. Sekoita hyvin. 
3. Laita pastavesi kiehumaan isoon kattilaan. Heitä mukaan karkeaa merisuolaa kun vesi kiehuu.  Laita spaghetti kiehuvaan veteen, ja parin minuutin päästä siirrä pasta kuumaan pannuun pekonin seuraksi parin keitinvesikauhallisen kanssa. 
4. Kun spaghetti on kypsää (al dente) siirrä pannu nopeasti pois kuumalta levyltä ja sekoita ripeästi sen kanssa munajuustoseos, jonka ei ole tarkoitus muuttua munakkaaksi vaan kermaiseksi kastikkeeksi. Siihen ei siis enää tarvita levyn lämpöä vaan pastan lämpö riittää keltuaisten kypsentämiseen erinomaisesti. 
5. Jaa lautasille ja raasta päälle runsaasti pecorinoa. Joku raastaa omansa päälle parmesaaniakin vaikka se ei alkuperäiseen roomalaisreseptiin kuulukaan. Makuasiaoita.
6. Nauti! Lasillinen viiniä osuu nätisti tämänkin pasta-annoksen kanssa. 





Ingredienti
Spaghetti  
Guanciale / pancetta di maiale 
Pecorino grattugiato  
Uova  4
Pepe nero 
Sale  q.b.
Olio extra vergine d'oliva  2 cucchiai


Un Weekend a Napoli

..eli viikonloppu Napolissa.

Kävimme ensimmäistä kertaa tässä upeassa vastakohtien kaupungissa Napolissa vasta viime kesän häämatkallamme Etelä-Italian halki (siita juttua taalla.)
Nyt saimme tilaisuuden lähteä viikonlopuksi reissuun Filipon ihanan isoäidin ja serkkutytön kanssa. Ehdimme nauttia kauniista kaupungista, herkullistakin herkullisemmasta napolilaisesta ruoasta sekä hurmaavasta kaaoksesta, joka paikassa vallitsee. c'ho na fame
Nauttikaa siis nyt kuvien kautta Napolin uskomattomasta ruokatarjonnasta. Suosittelemme Napolia lampimasti (ruoka)matkakohteeksi. 
Pizza Margherita - Sorbillo

Eraan pikkukahvilan vitriini

La Campagnola - Orata (valimeren kultaotsa-ahven)
Trattoria Nennella - i Fritti della casa

Trattoria Nennella -  Spigola al forno (Meribassia uunissa)

Trattoria Nennella - Pasta con le patate - Polpette di baccalà

Caffe Mexico
Piazza Dante 86

Pizzeria Starita a Materdei -
Angioletti
(eli friteerattuja palleroita pizzataikinasta, rucolan ja herkullisten Vesuvion tomaattien kanssa)
Pizzeria Starita a Materdei - Pizza Marinara
Pizzeria Starita a Materdei - Pizza Montanara fritta

Babà

giovedì 22 novembre 2012

Oliver Glowig at The Aldrovandi


Eliche cacio e pepe con ricci di mare


ROME RESTAURANT WEEK 2012

Starter
Eliche cacio e pepe con ricci di mare
***
Main Course
Coda di rospo e testina di vitello con sedano rapa e salsa al prezzemolo
***
Dessert
Tartufo con gelato al Rum e uvetta in salsa di prugne




Roomassa oli ravintolaviikko (5.-11.11,)  eli Restaurant Week, jonka aikana oli mahdollista päästä kokeilemaan kolmen ruokalajin menua (hintaan 25€) lukemattomissa ravintoloissa ympäri Roomaa. Parinkympin lisähinnalla mukana olivat myös pari Rooman Michelin ravintoloista, mm. kahden tähden Oliver Glowig at The Aldrovandi, jonne onnistuimme twitter-vinkkauksen ansionsa varaamaan illallisen, vaikka koko viikon piti olla heti täyteen varattu. Menussa oli siis "Eliche cacio e pepe con ricci di mare", eli pastaa cacio e pepe merisiilin kera, "Coda di rospo e testina di vitello con sedano rapa e salsa al prezzemolo", eli merikrottia vasikan ja juurisellerin kanssa persiljakastikkeen kera, ja jälkiruoaksi "Tartufo con gelato al Rum e uvetta in salsa di prugne" eli suklaa-tryffeli rommirusinajààtelòn ja luumukastikkeen kanssa. 



Partiamo dal fatto che a Roma purtroppo non è semplice, anzi, è veramente difficile mangiare bene al di sotto di una certa cifra che identificherei intorno ai 35-40€ ad esser buoni; la ristorazione quì è anche una frequente trappola per turisti e gente dal cattivo gusto dove i locali più pieni sono spesso quelli per sentito dire o dell'amico dell'amico e non per merito o tradizione. Date queste personali e soggettive (ma neanche tanto) premesse la voglia di uscire per farsi un pasto come si deve non è delle più alte ed è un peccato.
Usufruendo dunque della promozione "Restaurant Week" in Roma (dal 5 all'11 novembre) e della necessità di accumulare esperienza nell'ambito cittadino ci siamo recati per una cena dal teutonico bistellato e fresco di aumento punti (da 84 a 88/100) sul "Gambero Rosso" Oliver Glowig dell'Hotel Aldrovandi.
Si arriva prendendo l'ascensore nella hall e dirigiendosi al piano -1 dove vi è anche l'accesso al bellissimo cortile interno. All'entrata notiamo un odore di cucina, vista anche la vicinanza, un po' forte per un ristorante del genere ma che non si avvertirà assolutamente in sala.
Veniamo accompagnati in un bel tavolo con vista sul giardino e nel chiedere l'acqua ci viene anche chiesto se la volessimo a temperatura ambiente o fredda (ottimo il servizio), subito dopo iniziamo con un appetizer consistente in una fetta pane fragrante aromatizzato al finocchietto, un velo di mortadella e pomodoro confit e malgrado la mortadella non sia per nulla qualcosa che amo mangiare il tutto risulta gradevole.

Alkuun Mortadella-suupala

Toisena talon alkupalana suloinen pieni baccalà tarjoiltuna parsakaalipyreen ja paahdettujen manteleiden kera


Il pane arriva in varie scelte direttamente servito da un cameriere addetto, quando opportuno, nel piattino e servito insieme a grissini e ad una coppettina di formaggio fresco.
Dopo aver scelto il vino ci viene portato al tavolo un secondo aperitivo veramente invitante con una base di crema di broccoli, mandorle tostate, pomodori confit e baccalà.

Per primo, come da menù, le eliche cacio e pepe a ricci di mare sono molto interessanti: la pasta, che dall'immagine sembrerebbe un fusillo, è in realta grande 7-8cm e spessa almeno 2 ed ha una bella consistenza, la salsa è molto decisa con il pepe e i ricci di mare a contrastare il dolce del cacio.

Per secondo invece abbiamo mangiato la coda di rospo e testina di vitello con sedano rapa e salsa di prezzemolo, piatto molto piacevole, dai colori e dalla struttura divertenti in cui il gusto morbido del pesce viene accarezzato dalla copertura di vitello e il contrasto con la croccante nuvoletta e il sedano rapa si combina molto bene con la freschezza della salsa di prezzemolo.


Eliche cacio e pepe con ricci di mare
Varsinaisen menun ensimmainen annos oli siis tama Eliche-pasta "cacio e pepe" merisiililla. Mielenkiintoinen annos, jossa oli aivan valtavasti sita itse merisiilia. 
Paaruokana oli herkullista merikrottia, jonka kanssa tarjoiltu persiljasoosi oli aivan taivaallista. 


Coda di rospo e testina di vitello con sedano rapa e salsa al prezzemolo


Il dolce, la vera sorpresa della serata: si inizia con il cambio di tovagliolo, il precendente viene sostituito con un altro aromatizzato alla vaniglia (bello essere coccolati), quindi veniamo serviti di un minicannolo con spuma di ricotta, cioccolato, mandorle caramellate, salsa di pistacchio e una brunoise di arance candite per poi continuare con i tartufini di cioccolato con gelato al rum e uvetta in salsa di prugne e una delle piccole pasticceria più belle che abbiamo mai visto, forse la migliore. Ah, il tutto comprensivo di quattro bombette di patate fritte zuccherate con una crema di vaniglia da intingere e di pacchetto regalo di dolcetti da portare a casa. Tutto veramente eccezionale e curatissimo insomma, da non dimenticare e poi finalmente una bella esperienza senza dover fare 300km in auto. Evviva!





Varsinainen ilotulitus alkoi kuitenkin vasta paaruoan jalkeen. 
Jälkiruokatarjoilu alkoi ihanasti, kun pöytään vaihdettiin kukat ja pöytään tuotiin valkoinen ruusu ja kynttilä, ja meille miedosti vaniljalle tuoksuvat kangasservetit. 

Ensimmäisenä  jälkiruoista pöytään tuotiin sulonen pieni cannolo



Tartufo con gelato al Rum e uvetta in salsa di prugne -
Suklaatryffeli rommirusinajäätelön ja luumukastikkeen kanssa

Perunamunkit vaniljasoosin kanssa

Piccola pasticceria - aivan uskomattoman hyvä setti


Kotiinviemisia


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...